tiistai 14. helmikuuta 2012

Monien vaikeuksien jälkeen runomummo pääsi blogilleen viimeinkin, hyvä näin. Nyt sitten runo AAMU

Kun avaan oven
sinä tervehdit minua ensimmäisenä.
Tervehdit kuin parasta ystävää,
iloisesti visertäen ja
minun tulee sanomattoman
hyvä olo.
Kuuntelen viserrystäsi
iloisten sanojen ryöppyämistä
joista en ymmärrä yhtäkään
mutta joka tekee minut
sanomattoman iloiseksi.

Sinä Luojani lähetti,
tervehdit minua, avaat päiväni.
Jään miettimään;
Sitten kun en enää ole tässä muodossa,
olenko sitten samanlainen pieni lintu
joka vierelläsi iloisesti visertäen
tervehtii uutta aamua.