tiistai 19. maaliskuuta 2019

Näin Minna Canthin päivänä on paikallaan kirjoittaa runo lukijoilleni.

Pidän kevätmyrskystä, hiljaisesta sateesta
tai maan tuoksusta kun kaikki alkaa vihertää.
Meren vaahtopäistä,
jotka tuovat suolaisen maun kielelleni.
Puista jotka taipuvat tuulessa ja
                   levittävät tuoksuaan ympäriinsä.
Pidän keväästä kun koivunlehdet paukahtavat auki
sateen valuessa oksistossa kuin pienet purot.
Tuoksusta sateen jälkeen, puhdistuneesta ilmasta
joka on taynnä viattomuuden siemeniä.
Avaan oven ja kaikki käy lävitseni kuin puhuri
joka puhdistaa. Puhaltaa pois kaiken irrallisen.

Ei kommentteja: