Tässä yksi lauantai katsoin Luonto-ohjelmaa T:V.stä sieltä tuli kuvauksia Majava lammelta.
Näin kauan asia on vaivannut ja aina muutama rivi runoa tullut. Nyt minusta jotensakin valmis.
                  
              Majalammella.

Majavalammelle tullut on kevät
vedet vapaina välkkyy edessä pesän.
Kuinka ihana onkaan asua täällä
sydänmetsän suojassa kauniilla säällä.

Siellä joutsenet tanssien toisiaan halaa
kun vannovat rakkauden ikuista valaa.
Olen omasi aina, tämä mieleesi paina
on elämän mittainen rakkauden laina.

Mutta kurkien ilo, se lammella raikaa
kun mättäältä toiselle vaihtavat jalkaa.
Kevätaamu on villinnyt rakastavaiset
kaiku kallion seinästä toistaa, samanlaiset.

Mitä tekeekään telkkä, kevät rinnassa helkää
lammen pinnassa peilaa, omaa rakasta heilaa.
Vesi värähtää hiukan, kumarrus kuin viuhka
aalto renkaaseen, sulkee rakastavaiset.

Voit tilata kirjaa laittamalla nimesi ja osoitteesi kommentit tilaan tai facebuk. viesteihin . Myöskin voit soittaa 0440529096 Kiitos mielenkiinnosta .

Tässä on nyt runokirjan kansi. Runot ovat rakkausrunoja niin kuin nimi kertoo.
Runomummolta voi kirjaa tilata ja hinta on 12 e kpl. Ennenkuin saan laskun painosta.
Sitten täytyy laskea mitä kirjan hinnaksi tulee mutta näin ennakkoon hinta on  näin.

Runomummolla on nyt meneillään uuden runokirjan viimeistely vaihe.
Olen kerännyt rakkausrunoja vähän nuoruudesta ja edennyt sitten elämän viemänä mieheni sairauteen ja siihen miten rakkaus tulee osaksi jokapäiväistä elämää toisen sairastuttua.
Kirja on kunnianosoitus kaikille omaisiaan hoitaville. Kirja on kunnian osoitus sairaille jotka
tahtomattaan joutuvat esim. Muistisairauden uhriksi. Ja ennenkaikkea, kirja on kunnianosoitus
omille lapsille, he olivat lähellä kun heitä tarvitsin, auttoivat jaksamaan.
Kirjassa on myöskin runoja surunkäsittelyajalta, sekin tuo mieleen kaikenlaisia ajatuksia.
Luulen että viikonlopulla saan jo kirjan valmiina. Kirjan nimi on RAKKAUSALBUMI .
Laitan kyllä sivulleni muutamia runoja nähtäville  ja kerron hinnan. Jos joku haluaa tilätä niin
voi sitten kirjoittaa kommenteihin tai minun facebukin vieteihin.
Jäämme nyt odottamaan.

    Haaveellinen tyttö.

Aamun sininen hämärä ennen päivän valoa. Lämmin ja kiehtova. Pihaan on satanut uutta lunta, mukavasti se narahtaa jalan alla. On päivä ennen jouluaattoa.
Tyttö lapioi pihapolun, sitten on käytävä katsomassa Osuuskaupan näyteikkunat. Onko mitään uutta ilmestynyt, pumpulista tehdyn talven keskelle. Tämän retken hän tekee joka aamu ja vielä illalla hämärän jo laskeutuessa tienoolle.
Hopea ja kultanauhoja, puuleluja ja muutama nukke. Tulee haaveellinen olo, mietti tyttö. Todellisuudessa joulu on pullapoika pussissa ja sukat tai lapaset pehmopaketissa.
On sota. Kaupasta ostetaan vain tarpeellinen, sanoo äiti. Eikä siellä paljon muuta olekkaan. Isä on kotona. Hän on invaliidi, toisessa jalassa proteesi. Monen isä on rintamalla eikä pääse jouluksi kotiin. Joulukirkkoon pääsee kaikki kynnelle kykenevät.
Mennään jalkasin tai hevosella. Tytöllä on kaveri Pirkko, he menevät yhdessä. Kirkossakin tulee haaveellinen olo, paljon valoja ja enkelitaivaan virsi.
Tuosta ajasta on ehtinyt kulua aikaa. Tyttö on nyt vanha mummo joka kertoo tarinoita vanhasta ajasta. Vieläkin hän on haaveellinen höpsö, jonka pitää käydä katsomassa kauniita näyteikkunoita jouluna.

 Tässä kuvat Lorukirjasta josta runomummo otti uusiopainoksen .
Jos joku haluaisi tilata Lorukirjan lahjaksi niin voi tilata mummolta suoraa tältä sivulta. Kirjan hinta on 12 e kpl.     +postituskulut pari euroa.
 

Kun mummo aina kirjoittaa niin vakavia niin ajattelin että jos nyt laittaisin jotakin hauskaa.
Löysin tekstin jonka olen joskus kirjoittanut kertomuksen pohjalta.  Enne aikaan kun ei
televisiota ollut kulutettiin aikaa kaikella muulla tavalla ja keksittiin jotakin hauskaa.
Niinpä tämäkin tarina on totta, kauan aikaa sitten koettu. Kas näin.
                Juopunut kukko.

On ihana aamu, on kanojen lauma
on talossa kukko sen virkeä laulu.
On mekastus kova, se pesälle johtaa
pahnoilla kohta tiu munia hohtaa.

Portailla isäntä särkyään potee
turhautuneeksi hän itsensä kokee.
Ihan harmiksi käy, kukon äänekäs laulu
kanojen harmiton juoksu ja pauhu.

Alkoi lystikäs leikki, kun naapurin Heikki
tikkuviinalla pullaa höystää.
Sen nurmelle heittää, ihan kiusaksi kukon
ja kanojen raakkuvan lauman.

Jo huomaa kukko ja kiinni nappaa
mikä pikantti maku, vähän kurkussa hakkaa
toisen jo nappaa, venyttää päätä ja kaulaa
ja alkaa villinä laulaa.

Vähän näköä haittaa, on kanoja kaksi
samassa paikassa munimassa.
Kukko hätistää toista, mutta nähty ei moista
nyt niitä on viisi.

On kaakatus kova ja järkytys soma
mikä kumma on villinnyt kukon oman.
Tuli lorulle loppu, kukon jalat kun petti
mutta pahnoille ehti tikkuviinasta juopunut kukko.